”Siinä on suuri kiitoksen aihe kun jaksaa vielä askareesa toimittaa ja sellainen vapaus saapi levähellä kun väsyttää ja keitellä mitä saattaa syyvä”
Näin kirjoitti Aliina Jaakontytär Hyytinen o.s. Rinne (1888-1981) kirjeessään pojalleen Oivalle Australiaan joulukuussa kuusikymmentä vuotta sitten. Kirje on kokonaisuudessaan luettavissa tämän tekstin lopussa!
Alina (käytti Alina-nimeä yhdellä iillä) oli tärkeä koko suvun yhdistävä henkilö ja tiedonvälittäjä, jonka muistavat myös muutkin kuin Pulkkilasta lähtöisin olevat. Toisin kuin vanhukset nykyjään, hän ei potenut yksinäisyyttä. Sukulaiset ja kyläläiset vierailivat hänen luonaan. Hän kyläili itsekin. Potkukelkalla huristeleva Alina oli tuttu näky kylän raitilla. Kesäisin hän käveli punaiseen keppiinsä nojaten. Silloin kävelysauvoja ei oltu vielä keksitty.
Alinan kirjeessä on arvokasta ajankuvausta. Vielä 1960-luvulla maahan kaivettiin öljysäiliöitä lämmitystä varten. Silloin ei puhuttu fossiilittomasta lämmitysvaihtoehdosta, vaan öljylämmitystä pidettiin modernina. On liikuttava lukea Alinan kertomana Aili-tyttären ilosta, kun huusholliin saatiin juokseva vesi. Alina kirjoittaa myös saman talon toisessa päädyssä asuvan poikansa Taavin ja hänen vaimonsa Annikin työstä. Missä maalaistalossa nykyjään kasvatetaan sekä sikoja että lehmiä samalla tilalla? Entä monelleko nykysukulaiselle on tuttua tehdä tietä metsään saadakseen kaatamansa puunrankaläjät ajetuksi kotiin? Kaikilta näiltä osin maamme on kehittynyt. Koneellistuminen on tuonut apua käytännön askareihin. Koneellistuminen on myös mahdollistanut sellaisen kehityksen, joka koettelee eettisesti elämää ajattelevan sietokykyä.
Alinalla säilyi osittain eteläpohjalainen murre koko elämän ajan, vaikka suurimman osan siitä hän asui Pohjois-Pohjanmaalla. Murre tuki hänen identiteettiään. Hän ei antanut kielioppivirheiden häiritä tekstin tuottamista. Ehkä juuri Alinan kirjeiden kielenkäyttö tuo hänet, ja tuon ajan niin lähelle lukijaa.
Vaikka Alinalla ei ollut sen enempää koulutusta kuin kansakoulu, hän hankki sivistystä lukemalla ja kuuntelemalla radiota. Alina olisi varmasti opiskellut, jos hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. Hänellä oli tiedon jano, vaikka television tulo koteihin ei häntä aluksi miellyttänytkään.
Kukaan Alinan lapsista ei ollut ylioppilas. Kaikki lapset olivat kuitenkin sydämeltään sivistyneitä, pohdiskelevia ja harkitsevia. Kristilliset arvot olivat kasvatuksen pohjana. Ne ohjasivat toisen ihmisen kunnioitukseen, auttamiseen ja hyväksymiseen. Pahanilkisyys, itsekkyys, ja toiselle nauraminen oli paheksuttavaa. Tänä päivänä tuollainen käytös on arkipäiväistynyt, huolimatta siitä, että lähes kaikki ovat käyneet koulua vähintään yhdeksän vuotta. Kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Vaikka ei olisikaan syvästi uskovainen kuten Alina, ovat hänen edustamansa arvot yleisiä ihmisyyden arvoja. Ihmisillä olisi parempi henkinen terveys, jos heitä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti ja arvostaen. Nämä arvot eivät ole vanhentuneet kuudessakymmenessä vuodessa.
Ja vielä kiitollinen mieli pienistä asioista, kuten vapaudesta levätä milloin haluaa, ja valmistaa itselleen ruokaa, siinäpä myös meille kaikille ihana joululahja-ajatus 76-vuotiaalta Alinalta.
kirjoittanut Outi Hyytinen
2024
Alinan joulukirje Oivalle 1964
Laakkola 3.12.64
Rakas Oiva perheinesi ja Risto samoin Jumalan rauhaa toivottain tulen teitä taas tapaamaan kesken kiireitänne Jumala saakoon työnne siunata. Vastaan heti ymmärrän kiireen ja työn touhun. Kiitos kirjeestä ja valokuvista tulitte justiin syntymäpäivääni tervehtimään. Kävivät illalla Veikko ja Annikin ja osa lapsia mukana samoin Paavo, Taavi ja Helvi toivat tullessaan pöyvän antimet. Olitte kuvain välityksellä seuranamme jokainen ihmetteli lasten kasvua. Viljo oli Piipon Jannen hautajaisissa, käski ne minuakin en uskaltanut lähteä. Täällä on nyt talvi lumi peittää maan ja koivut koreilee tuossa tien varrella lumi huurteellaan pakkastakin näyttää tuossa mittarissa olevan 18 astetta villa talvi varusteet saapi olla päällä sulana jos säilyy. Taavi hoitelee karjaansa ja sikojaan Annikin kansa, kävi se eillen metässä Nevastin Matin kansa tietä tekemässä rankaläjilleen Matilla on moottorisaha kantoja oli sahanneet tienpenkalta. Paavo on näinä päivinä laittanut sitä suurta öljysäiliövä maahan vissiin se siitä sinulle kirjotti jo tarkemmin. Sain Aililta kirjeen oli saaneet sen vesijohtosa kuntoon. oli niin iloa täynä kirjeessään sano että ei hän ole millonkaa uskaltanu sellaista ihanuutta heille toivoakkaa. en muista joko viime kirjeeseen siitä panin ne on kaivanu jokirantaan kaivon sieltä vesi tulee vaikea oli ollu siihen kankaaseen saaha putkelle ojaa pitäny hommata raskaat koneet kaivamaan Niinhän sitä ite kukin pääsee ajassa eteenpäin. Ilona lähettää perjantaina ne lehen tilaukset hain rahaa kirjallasi ne pitää heti maksaa. tilataanko se Herää valvomaan ja Kipinä vielä? Kultalyhteen pyyttiin lähettämään Ristinvoitosta teille suoraa. Samaliaisessa terveyessä olen saanu olla josta kiitos Herralle olen tehny käsitöitä aikani kuluksi Siinä on suuri kiitoksen aihe kun jaksaa vielä askareesa toimittaa ja sellainen vapaus saapi levähellä kun väsyttää ja keitellä mitä saattaa syyvä Käväsin Mäntyojassa Emäntä oli hyvässä voinnissa niin kuin lääkkeitten avulla voi olla oikeen paljon terveisiä käski teille kirjoittaa samoin Riston perheelle Sehän on ensimmäinen kysymys, kun kylään menee mitä teille siellä kuuluu Leposen Marttaa Aino kyseli toista vuotta sano olevan kun hän on Martalta kirjettä saanu. Ootko saanu kaikki maasi kylvöön? Miten Riston pojat jaksaa? Nyt teillä on mukava joulu, kun saatte yhessä olla En osaa lähettää mitään joululahjoja teille. Rukoilen että Jeesus paras joululahja saisi vallata jokaisen sydämmen silloin tulisi ilo ja riemu Siunattua joulurauhaa teille kaikille (Terveisiä koko porukalta) tv Äiti
