Sukutarina: Muistelmia rakkaasta Kyllikistä

Muistan Kyllikin tomerana henkilönä, joka aina halusi puunata kaiken kuntoon. 😄 Tämä on asia, jota arvostin Kyllikissä, mutta hän olisi voinut joskus malttaakin levätä. 😊

Kyllikki rohkaisi aina ja tuntui, että hänellä aina oli ratkaisu kaikkeen. Keskustelut hänen kanssaan olivat kultaakin arvokkaampia. Hän oli ystävä, jolle pystyi avautumaan ja johon pystyi tukeutumaan. Miehellenikin hän sanoi, että ”pidä huolta tuosta Essistä”.

Kyllikki puhui sisaruksistaan paljon. Mietin, mitä merkitsee se, että sisaruskatras on niin suuri. Varmasti sisaruskatraaseen mahtuu erilaisia persoonia ja suuren perheen elämän yhteensovittaminen on varmasti ollut haasteellista. 

Kuitenkin jokin tässä perheessä on sitonut kaikkia yhteen. Se on varmaan pohjalainen veri. Jokainen nimi mainittiin. Ketään ei jätetty mainitsematta. Onko se niin, että vanhemmiten lapsuuden iloiset muistot tulevat pintaan. Näinhän sen kuuluukin mennä. Mikä elämässä olisikaan sen tärkeämpää kuin että ilon jakaa läheisten kesken.

Kyllikki luotti Jumalaan ja piti uskoa tärkeänä. Hän rukoili perheen puolesta. Hänen kanssaan jaoimme myös uskoon liittyvät asiat. 🙏

Maija oli Kyllikille tukea antava sisko. Hannu, se nauravainen, jonka kanssa Kyllikki vitsaili. Kun Kyllikki unohti jossain vierailun yhteydessä ostaa maitoa kahvia varten, päätti Hannu juoda jatkossakin kahvinsa ilman maitoa. 

Sukulaisten ajatuksia Kyllikistä:

”teki puutarhatöitä”

”leipoi”

”Oli tukena ja kannusti”

”vaatimaton ja vähään tyytyvä”

”ystävällinen ja huumorintajuinen”

”tyylikäs, korrekti ja aina positiivinen asenne”

Näitä asioita rakas Kyllikki oli ja on edelleen sydämissämme. ❤


kirjoittanut Essi Systä

2023

Kyllikki Hakaviita os. Oksa (s. 1929, k. 10.12.2022) on Aune Oksan (os. Kotiaho) tytär, ja Essi Systän mummo.

Scroll to Top