Mitä perunkirjasta voi lukea?
Perukirja on mielenkiintoinen ja monipuolinen entisajan elämää valottava asiakirja. Tämä aiemmin myös kalunkirjoitukseksi kutsuttu luettelo vainajan omaisuudesta laadittiin perunkirjoituksessa, jossa olivat paikalla todistajat eli uskotut miehet ja kuolleen perilliset. Perunkirjoitus piti tehdä vuoden 1734 jälkeen sakon uhalla kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Köyhät jättivät sen kuitenkin usein tekemättä. Perukirja tarvittiin myös lesken avioituessa uudestaan osoittamaan, että ositus oli tehty. Se tehtiin kahtena kappaleena, toinen omaisille ja toinen maalla tuomiokunnan ja kaupungeissa raastuvan oikeudelle.
Perukirjan sisältö säilyi vuosisatoja samanlaisena. Alkutekstissä mainitaan perunkirjoituksen ajankohta ja usein myös paikka, sen suorittajat (pesänjakaja ja uskotut miehet), vainaja ja kuolinaika, sekä hänen perillisensä. Alaikäisille (alle 21 v.) perillisille asetettiin holhooja tai asiainhoitaja. Usein hän oli läheinen omainen. Johdannon jälkeen seuraa omaisuusluettelo. Sen alkuun merkitään kiinteä omaisuus, joka maaseudulla sisältää perintötilan, sen osan tai torpan kontrahdin. Irtain omaisuus esitettiin erittäin tarkasti luettelemalla kaikki tavarat arvometalleista rikkinäisiin sukkiin. Pian tyydyttiin mm. vaatteiden osalta ”könttäsummaan”. Loppuosaan merkittiin maksamiset eli velat.
Erkki Erkinpojan perukirja
Hyytiälän Alatuvan puolen isäntinä olivat 1850 tapahtuneen jaon jälkeen veljekset Fredrik Erkinpoika (s. 1803) Hyytisen sukutilalla ja Erkki Erkinpoika (s. 1815), jonka talosta tulivat myöhemmin Alaset. Talo oli 5/48 manttaalin Kirkonkylän talo nro 7. Vanha numero 10 oli vaihtunut isonjaon jälkeen.
Irtain omaisuus koostui suuresta määrästä erilaisia pelto- ja puutyökaluja sekä astioita. Erkin talolla oli omistuksessaan eräitä tavaroita yhdessä ilmeisesti veljensä Fredrik Erkinpojan kanssa. Erkillä oli puolet mm. hevosvetoisesta nuotasta ja veneestä, vanhasta ja rikkinäisestä viinapannusta, sekä vanhasta ”bihla” piilukosta ja Pitkän tuvan yläpuolen tuulimyllystä, molemmat ovat 10 kopeekan arvoiset! Myös kangaspuut ja raamattu jaettiin.
Hautajaisista aiheutui talolliselle huomattava menoerä. Rovasti Fellman sai mm. lehmän puolikkaan eli 2 ruplaa 50 kopeekkaa testamenttirahaa, 96 kopeekkaa hautausmaksua, 65 ½ kopeekkaa meni ”köyhien prosenttina” ja 25 kopeekkaa sairaalamaksua. Perunkirjoituksesta meni vielä erikseen köyhille 2 ruplaa 98 ½ kopeekkaa.
Erkki kuoli 42-vuotiaana 15.4.1858. Kruunun nimismies Karl Lagerlöf järjesti perunkirjoituksen 31.8.1858 Hyytisessä, eli vasta neljä ja puoli kuukautta kuoleman jälkeen. Perunkirjan mukaan kiinteä omaisuus muodostui 1/12 mtl verotalosta ja 1/48 mtl kruununmaasta. Ne arvioitiin 400 ruplaksi, joka oli tuohon aikaan käytetty rahayksikkö.
Talo oli hyvin toimeentuleva, vaikka Erkille oli kertynytkin runsaasti velkoja. Suurin velka 164 ruplaa oli yllättäen Johan Porthénille, joka oli vs. kappalainen ja kirkkoherran apulainen vuosina 1852-70. Hän siirtyi vuonna 1870 Soinin kirkkoherraksi.
En ole pystynyt selvittämään mistä tuo velka oli peräisin. Syynä saattoi olla rakennusten siirroilla ja hankinnoilla. Isonjaon jälkeen 1827 kapealta Palva- eli Kirkkoniemeltä alettiin siirtää rakennuksia noin kilometrin päähän Kotiahon kankaalle Hyytiälään. Ensimmäisenä siirrettiin Alatuvan puolen ensimmäinen asuinrakennus ja myös Kotiahon puolelle Matti Iisakinpojan isännöimä asuinrakennus, jotka olivat ulkonäöltäänkin lähes identtiset (katso piirros).
Vuoden 1850 Alatuvan jaossa Erkki Erkinpojalle pystytettiin uusi asuinrakennus (ks. valokuva Erkki Erkinpojan tuvasta), jossa perunkirjoituskin pidettiin. Olisiko tästä tullut lainan tarvetta?
Leski Anna Juhontytär (o.s. Storsöyring s. 1817, k. 1884) aloitti talon isännöinnin kahdeksan alaikäisen lapsensa kanssa, joista nuorin oli syntynyt vasta isänsä kuoleman jälkeen. Hän jatkoi isännöintiä peräti 22 vuotta. ”Maksamisistakin” selvittiin. Anna jakoi talon isännyyden vasta vuonna 1880 pojilleen Juho Heikki (s. 1840, k. 1887) ja Erkki Erkinpoika (s. 1843, k. 1907). Erkki jatkoi vuoteen 1910 saakka, jolloin vävy Juho Oskari Alanen e. Yliaho aloitti isännöinnin.
Perukirjan loppuun on kirkkoväärti Jacob Winkka omakätisesti ja ”suomeksi” kirjoittanut, että ”förmyntäri” Erik Kärnä on maksanut ”vaivasten ja lasaretin” tulot, joka ”kviteerataan”.
- Alatuvan puolelle Kirkkoniemeltä siirretty asuinrakennus, joka siirrettiin n. 1910 Helkanmäelle.
- Kotiahon puolen Kirkkoniemeltä siirretty asuinrakennus, joka siirrettiin n. 1910 Helkanmäelle.
- Erkki Erkinpojan s. 1815 tupa, myöhemmin Pakarin tupa. Erkki Erkinpojan (s.1815) jälkeen siinä asui hänen poikansa Erkki, ja sen jälkeen pojanpoikansa Matti Erkinpoika (s. 1864), jonka mukaan sitä sanottiin myös Pakari-Matin tuvaksi. Talo on yhä paikallaan, ja sen omistavat Matti ja Terttu (o.s. Alanen) Kotipelto.
- Alasen talo, joka on siirretty noin 1900 Hyytiälään, ei siis 1853. Se on rakennettu 1700-luvun puolella Ylipään Finnilässä, josta Pato-Jaakko Murtoniemi osti ja uitti sen hirret 1853 Itäkylään. Siinä asuttiin vuoteen 1897, jolloin Pato-Jaakon poika Jaakko perheineen muutti Rautioon. Talo myytiin Viinamäkeen, jossa sitä ei pystytetty, vaan myytiin noin 1900 edelleen Alaselle. Se purettiin vasta reilu sata vuotta myöhemmin.
- Pitkän tupa, joka on siirretty paikalleen joskus 1800-luvun loppupuolella. Tuvan seinällä on sukutilakunniakirja vuodelta 1955. Talon omistavat Matti ja Hellin Hyytinen.
Kari Melleri , 2022
Perukirja: Erkki Erkinpoika Hyytinen
s. 13.7.1815, k. 15.4.1858
Toim. huom. Lähteenä olen käyttänyt Reijo Ollilalta löytämääni käännöstä, jota olen korjannut alkuperäisen perukirjan pohjalta. – Kari Melleri
Reijo Ollilan käännös Evijärven sukututkijoiden sivuilla
Vuonna 1858 31. päivä elokuuta allekirjoittanut kruunun nimismies (Karl Lagerlöf) toimitti yhdessä herastuomari Taavi Erkinpoika Söyringin ja talollinen Matti Iisakinpoika Hyytisen kanssa Hyytisen talossa Lappajärven Kirkonkylässä tämän vuoden 15. päivä huhtikuuta kuolleen talollisen Erkki Erkinpoika Hyytisen perunkirjoituksen ja jakotoimituksen.
Häneltä jäi leski Anna Juhontytär (o.s. Storsöyring) ja heidän yhteiset lapsensa, pojat Juho, Erkki, Matti ja Kustaa, joka on syntynyt isänsä kuoleman jälkeen, tyttäret Maria, Anna, Liisa ja Matilda, kaikki alaikäisiä ja heidän asianhoitajana on talollinen Juho Fredrikinpoika Hyytinen (vainajan veljen poika).
Leski Anna on ilmoittanut valan velvoituksella edesmenneen omaisuuden sellaisena
kuin se on ollut kuolinhetkellä seuraavalla tavalla:
Kiinteä omaisuus:
5/48 manttaalia Hyytisen taloa nro 7, mistä 1/12 verotaloa ja 1/48 kruununmaata Lappajärven Kirkonkylässä, minkä 5. päivä marraskuuta 1838 toimitetun perukirjan ja jaon mukaan on edesmenneeltä isältään Erkki Juhonpojalta Erkki Erkinpoika perinyt 5/144 mtl. Avioliittonsa aikana Anna Juhontyttären kanssa hän on perinyt äidiltään 5/72 mtl. Edesmenneen kiinteän omaisuuden arvoksi arvioitiin 400 ruplaa.
| kpl | Kiinteä omaisuus | rup-laa | kopeek-kaa |
| Lappajärven kirkonkylän nro 7 Hyytinen, 5/48 mtl | 400 | ||
| Irtain omaisuus | |||
| 1 | hopeaa, pieni, vanha ja rikkinäinen hopeapikari | 50 | |
| 1/2 | kuparia, vanha ja rikkinäinen viinapannu ilman piippuja | 2 | |
| Rauta- ja ajokalut | |||
| 1 | piilukirves | 65 | |
| 2 | halkaisukirves | 50 | |
| 1 | halkaisukirves | 20 | |
| 1 | halkaisukirves | 12 | |
| 1 | rautakanki | 80 | |
| 5 | kytökuokkaa | 60 | |
| 2 | peltokuokkaa | 12 | |
| 4 | peltokuokkaa, pieniä | 16 | |
| 4 | viikatetta | 1 | |
| 3 | viikatetta | 60 | |
| 5 | sirppiä | 25 | |
| 3 | lehtikassaraa | 30 | |
| 2 | lehtikassaraa | 6 | |
| 1 | navari (puupora) | 5 | |
| 1 | navari (puupora) | 3 | |
| 1 | rautalapio | 20 | |
| 1 | rautalapio | 10 | |
| 1 | rautakuokka | 25 | |
| 1 | rautakuokka | 15 | |
| 1 | kirves | 15 | |
| 1 | kirves | 5 | |
| 1 | muuripata | 3 | 50 |
| 1 | rautapata, 18 kannua | 2 | |
| 1 | työkärryt | 4 | |
| 1 | työkärryt, rikkinäiset | 2 | |
| 1 | aura | 50 | |
| 1/2 | vanha ja rikkinäinen peltokarhi | 2 | |
| 1 | matkareki | 50 | |
| 3 | työrekeä | 35 | |
| 3 | ”spilling” eli lantarekeä | 36 | |
| 1 | kärrysilat | 75 | |
| 1 | Valjaat, länget, luokki ja ohjakset | 40 | |
| 1/2 | vanhasta ”bihla” piilukosta | 10 | |
| Yhteensä rautaa 21 ruplaa | 21 | ||
| Karjaa | |||
| 1 | hevonen, musta ruuna, 17 v | 8 | |
| 5 | lypsävää lehmää, à 5 r 50 k | 27 | 50 |
| 1 | hieho | 3 | |
| 2 | vasikkaa | 3 | |
| 12 | lammasta à 30 kopeekkaa | 3 | 60 |
| 1 | sika | 4 | |
| Yhteensä karja 49 ruplaa | 49 | ||
| Vaatteet | |||
| edesmenneen vaatteet | 1 | 50 | |
| lesken vaatteet | 1 | 50 | |
| lesken sänky | 2 | 50 | |
| Yhteensä vaatteet | 5 | 50 | |
| Sekalaiset | |||
| 1/2 | Hevosvet. nuotasta ja veneestä | 8 | |
| 10 | verkkoa | 2 | |
| 1 | seinäkello | 60 | |
| 1/2 | raamattua | 80 | |
| 7 | pientä kirjaa | 1 | |
| 1 | kirstu | 50 | |
| 1 | kangaspuut | 1 | |
| 1/2 | kangaspuut | 50 | |
| 1 | rukki | 1 | |
| 2 | vanhaa rukkia | 40 | |
| 1/2 | juurikorvosta | 15 | |
| 1 | korvo (=saavi) | 10 | |
| 14 | jauhotynnyriä a’ 8 kop | 1 | 20 |
| 5 | pulloa a’ 10 kop | 50 | |
| 2 | (vävskedar) kaidetta tai pirtaa | 25 | |
| 1/2 | osaa tuulimyllystä | 10 | |
| puisia kippoja ja kuppeja | 1 | ||
| Yhteensä sekalaiset | 29 | ||
| Summa inventaario | 507 | 15 | |
| Maksamiset | |||
| Herra apulaispastori J Porthénille (160,00) | |||
| ja korkoa (4,80) | 164 | 80 | |
| Köyhille perunkirjoituksesta | 2 | 98 1/2 | |
| Rovasti Fellmanille testamentti-raha (lehmän puolikas!) (2,50) | |||
| ja käteistä rahaa (4,00) | 6 | 50 | |
| Elias Pietarinpoika Kärnälle 5 tyn. ruista à 6, 50 rupl= 32,50 | |||
| 1 v 3 kk:n viivästyskorko (2,44) | |||
| viivästysmaksu oikeudelle (0,37) | |||
| talokas Elias Kärnälle 2,5015 kappaa ruista | 37 | 81 | |
| Talokas Matti Matinpoika Ollilalle rahaa | 5 | 50 | |
| Itsellisen vaimo Anna Juhontytär Hyytiselle rahaa | 7 | ||
| Kauppias Arvid Thodën, tupakka-arkku | 13 | ||
| Talokas Erkki Palokankaan vaatimus 14 rupl, mutta epäselvä | 14 | ||
| Kauppias J Thodénille noin | 3 | 50 | |
| Talokkaanpoika Matti Matin-poika Lammille rahaa (2,00) | |||
| ja 23 kappaa viljaa 4,50 ruplaatynnyriltä (3,45) | 5 | 45 | |
| Renki Jaakko Juhonpoika Lukkarilalle | 1 | ||
| Kruunun makasiinille 2 tynnyriä 26 kappaa ruista a’ 5 rupl (14,33) | |||
| ja 2 tyn ohria a’ 4 ruplaa (8,00) | 22 | 33 | |
| Lainamakasiinille 15 kappaa ruista (2,50) | |||
| ja 4 tynnyriä ohria (16,00) | 18 | 50 | |
| Likstol (=ruumisraha, hautamaksu rovastille | 96 | ||
| perunkirjoituksen arviomiehille | 2 | 50 | |
| köyhien prosentti | 65 1/2 | ||
| sairaalan prosentti | 25 | ||
| perukirjan rekisteröinti | 30 | ||
| Kaikki maksamiset | 307 | 2 | |
| Summa inventaario | 507 | 15 | |
| Jäännös eli jakosumma | 200 | 13 |
Olen antanut oikein luettelon omaisuudesta ja kirjat ja paperit maksamisista ja saamisista edesmenneen kuolinhetkellä.
Anna Juhontytär Hyytinen leski (puumerkki)
Olen valvonut alaikäisten lasten etuja
Juho Fredrikinpoika Hyytinen (puumerkki)
Olemme toimittaneet ja laskeneet omaisuuden huolellisesti ja oikein.
nimismies Karl Lagerlöf, perukirjan tekijä,
lautamies Taavi Söyring ja talokas Matti Iisakinpoika Hyytinen, arviomiehet (puumerkit)
Vaivasten ja lasaretin tulot on förmyntäriltä Erik Kärnältä maksettu, joka kviteerataan
Jacob Winkka, kirkkoväärti
