Veljeni Pauli lähetti minulle tämän netistä löytämänsä lehtiartikkelin todistuksena Hyytisten ”kiihkeästä verestä”. Mielikuvitukseni lähti laukkaamaan, kun mietin motiivia tapahtumalle. Tässä kirjoituksessa pitäydyn kuitenkin tietoihin, jotka olen selvittänyt eri lähteistä.
WAASAN LEHTI
Maanantaina Toukokuun 21 p. 1883
Lappajärveltä, toukokuun 7 p.
Kewät on tullut talven sijaan kesälintuineen, jotka taasen owat lehdoistamme tulleet wisertämään. Kun Luoja näin on luonnon uuteen eloon wirkistänyt, niin herätkäämme me ihmisetkin kiittämään häntä, ja pyytäkäämme, että hän warjelisi meitä kaikesta waarasta ja wahingosta!
Murha täällä tehtiin wiime kuun lopussa. Oli, näet, Huhtikuun 28 päiwänä nuorta väkeä mennyt Hyytisen talon luuwaan hyppelehtimään; siellä olivat Jaakko ja Matti Hyytinen ruvenneet keskinäiseen toraan, ensin mainittu oli kahdella puukolla huitoen ruvennut hyppy-wäkeä luuwasta pois ajamaan, jota jälistä mainittu esteli ja kehotti Jaakkoa panemaan puukot pois. Kun ei tästä kehotuksesta ollut mitään hyötyä, lyödä tämähytti Matti Jaakkoa puulla päähän, mutta samalla pisti hänkin Mattia puukolla kupeeseen pahan haavan, josta sisälmykset rupesivat valumaan. Heti lähdettiin Alavudelta lääkäriä noutamaan; mutta lääkärin apu ei enää riittänyt, vaan mies kuoli parin tunnin kuluttua. Seuraavana päivänä tarkasti lääkäri ruumiin; ja kun talwi käräjiä juuri parhaillaan pidettiin, niin t. k. 5 päivänä oli asia kihlakunnan oikeudessa tutkittavana, jossa Jaakolle tuomittiin kuusi vuotta vankeutta: nämät kaikki tapahtuivat yhden viikon sisällä.
-ä. ja S-ju.
Lehtitiedon mukaan nuoret olivat kokoontuneet Hyytisen puintihuoneelle (luuwa). Eino A. Hyytinen kertoo ensimmäisessä sukukirjassa oman kotitalonsa riihestä ja luuvasta: ”Luuvaan noustiin ulkoa rappusia myöten. Jotkut antoivat nuorten tanssia luuvassaan. En muista, että kotikylässäni kukaan olisi antanut. Olihan kylä ihan kirkon vieressä.” (s. 43) Kuitenkin lehtitietojen mukaan ”nuorta väkeä mennyt Hyytisen talon luuwaan hyppelehtimään”. Tämä tapahtui lähes kaksikymmentä vuotta ennen Eino A.:n syntymää. Oliko Hyytisillä tuohon aikaan useampia luuvia, siitä ei ole tietoa.
Mitä lienee Jaakolla ollut mielessä, kun hänellä oli mukanaan jopa kaksi puukkoa. Jostain syystä hän oli alkanut meuhkata, ja Matti oli yrittänyt taltuttaa häntä. Voi kuvitella, että Hyytisen kiihkeä, äkkiväärä ja tulinen veri on kuohahtanut nuoren Jaakon suonissa, kun Matti on yrittänyt häntä taltuttaa. Oliko alkoholilla osuutta asiaan, siitä ei ole tietoa. Pikakäräjistä ei nopealla arkistohaulla löydy asiakirjoja, mutta ehkä Vaasan kansallisarkistossa on lisätietoja asiasta. Tämän asian tarkastamiseen ei intoni riittänyt.
Tietoja puukotuksen uhrista Matista
Suomen sukuhistoriallinen seura on digitoinut vanhoja rippikirjoja, ja niitä on mahdollisuus selata paikkakunnittain. Lappajärven rippikirjoista käy selville, että Matti Hyytinen syntyi jouluaattona 24.12.1862. Hänet oli rokotettu lapsenrokkoa vastaan.
Rippikirjassa on sarake merkinnälle lukutaidosta: Matti on taitanut sisäluvun, eli hänestä on merkintä y, jonka jälkeen on piste. Y tarkoittaa, että Matilla on ollut hyvät tiedot (X on paras). Sarakkeessa ”ulkoluku” Aapiskirja-, Lutherin katekismuksen ja A. tunnustuksen kohdalla on myös merkintä y. Lukutaitoarvio jatkuu vielä sarakkeella ”Selitys”, jossa on merkintä Sv.4.
Lukutaitoa vaadittiin ehtoollisella käymiseen, avioliiton solmimiseen sekä kummina toimimiseen. Matti osasi lukea, eli hän oli yhteiskunnan silmissä valmistautunut hyvin tulevaisuuteen.
Rippikirjan mukaan Matti kävi Herran ehtoollisella joka vuosi rippikoulun jälkeen. Monta kertaa hän ei ehtinyt ehtoollista nauttia, sillä hän sai puukon kylkeensä 20-vuotiaana. Rippikirjan mukaan ”Lähtö” tapahtui 30.5.1883. Matin kuolinaika ei ole lehtitiedon mukainen, jonka mukaan ” Murha täällä tehtiin wiime kuun lopussa.” (Waasan sanomat 21.5.1883)
Murhatun Matti Hyytisen tiedot löytyvät sukukirjasta taulusta 974. Kuolinaika on rippikirjan mukaisesti virheellinen.
Murhattu Matti on siis Kotiahon sukua. Hänen isänsä on Erik Mattsson Hyytinen/Kotiaho s. 17.10.1838 ja isoisä Matts Isaksson Viinamäki/Hyytinen s. 6.5.1816.
Matti oli aikaisemmassa sukukirjassa paljon palstatilaa saaneen Kotiahon Tupun veljenpoika. Tuppu oli naimisissa Matti ”Äijä” Hyytisen sisaren Reettan kanssa, joten me nykyiset jälkipolvet olemme aika läheistäkin sukua nuorena kuolleen Matin kanssa.
Tietoja puukottaja Jaakko Hyytisestä
Vaikka Matilla on Jaakko-niminen veli, ei puukottaja ollut hänen veljensä. He ovat kummatkin XII sukupolvea laskien Lappajärven ensimmäisestä Hyytisestä, ja heidän sukupuunsa yhtyvät VI:n sukupolven kohdalla (Juho Matinpoika Hyytinen, sukutaulu nro 201). Lappajärvellä asui tuohon aikaan paljon Hyytisiä, ja Jaakko ja Matti olivat hyvinkin kaukaista sukua keskenään. Jaakko, s. 23.5.1863 oli noin puoli vuotta Mattia nuorempi. Hänet oli myös rokotettu, ja hän oli sisä- ja ulkolukutaitoinen nuori mies. Hän oli käynyt rippikoulun vuotta myöhemmin kuin Matti, ja käynyt myös ehtoollisella joka vuosi sen jälkeen.
Waasan sanomien mukaan Jaakko sai teostaan kuusi vuotta vankeutta, mutta vapautui vankilasta jo 1886-vuoden lopulla. Hän istui vankilassa vain kolme ja puoli vuotta, ja kävi ehtoollisella ¾ 1887. Jaakko Erkinpoika Hyytinen meni vuoden päästä vankilasta vapauduttuaan naimisiin 27.11.1887 Loviisa Kustaantytär Forsin kanssa. He saivat kaksi tytärtä, Alman ja Hilman.
Jaakko astui Gera-nimiseen laivaan Bremerhavenissa ja päätyi New Yorkiin Amerikkaan 11.5.1893. Jaakko oli silloin 30-vuotias. Yhdysvaltain 1920-vuoden väestönlaskennan mukaan tyttäret ja Loviisa-äiti kirjattiin maahanmuuttajiksi 1895, eli pari vuotta Jaakon jälkeen.
Jaakko asettui perheineen siirtolaiseksi Michiganiin. Muitakin Jaakon sisaruksia tuli USA:han. Jokaisella lähtijällä oli omat syynsä; monesti pieniksi pilkotut maat kotipaikalla eivät tuoneet elatusta, ja piti etsiä parempaa toimeentuloa muualta.
Jaakko kuoli 53-vuotiaana 26.8.1916. Loviisa jäi perheen pääksi. 1920 väestölaskennassa hänen kerrotaan olevan 57-vuotias ja käyttävän nimeä Louisa. Perheessä asuivat myös 31-vuotias naimaton Alma, ja 27-vuotias Hilma, joka oli naimisissa ja kahden lapsen, Williamin (9 v) ja Edwardin (2 v) äiti. He asuivat vuokralla, ja heillä oli kahdeksan nimeltään suomalaista alivuokralaista, joista yksi oli nimeltään Matti Hyytinen. Lieneekö Loviisa ansainnut elantonsa pitämällä suomalaisia alivuokralaisia? Oliko Loviisa Järvisuomesta lähteneiden siirtolaisten avustaja uudessa maassa?
1930 väestönlaskentatiedot kertovat, että Hilma asuu omassa taloudessa miehensä Matt Kosken kanssa. Heille on merkitty 7 lasta, joissa ei ole mukana Williamia ja Edwardia. Mikä oli heidän kohtalonsa? Nuorempi, Edward, oli tuolloin vasta 12-vuotias. Seuraavassa väestönlaskennassa vuonna 1940 Hilma ja Matt ovat saaneet yhden lapsen lisää. John L. Koski syntyi vuonna 1931. Hilma, Jaakon ja Loviisan tytär, kuoli vuonna 1987 Ohiossa.
Jaakko esiintyy sukutaulussa 212 sekä oman perheensä kanssa taulussa 215. Sukutaulut päättyvät heidän osaltaan tähän. Jaakon ja Loviisan jälkeläisistä kiinnostuneet voivat etsiä heitä erilaisten sukupuuohjelmien kautta. Järvisuomen siirtolaisista Amerikkaan on kirjoitettu paljon, jopa väitöskirjoja. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisen totuuden jälkeläiset ovat kuulleet Suomesta muuttaneesta esi-isästään. Tarinathan värittyvät lähes aina erilaisten ihmisten kertomana. Usein vaikeita asioita salaillaan, tai niistä vaietaan.
Jaakko sovitti tekonsa vankilassa, eivätkä lapset tai lapsenlapset ole vastuullisia vanhempiensa teoista. Kuitenkin syyllisyys muokkaa ihmistä, ja traumat siirtyvät sukupolvelta toiselle, jos niitä ei tietoisesti työstetä pois.
Kirjoittanut Outi Hyytinen
2021