Anna Huhtala oli Lappajärveltä Pulkkilaan muuttaneiden Erkki ja Alina Hyytisen tyttären Ailin tytär. Aili meni naimisiin Vilho Huhtalan kanssa, ja muutti Kälviän Vuolteelle. Tässä sukutarinassa kerrotaan Annan opettajan uran alusta Annan kirjeiden ja siskon tyttären kirjoittaman kertomuksen sekä Annan veljen Eeron kuvien kautta. Lisänä on myös Alina-mummun kirjeistä poimittuja merkintöjä Annasta.
Anna Annala (o.s. Huhtala s.1941 k. 31.1.2017) meni alle 21-vuotiaana Pyhäjärven lähelle Honganlahdelle opettajaksi. Siinä iässä ei tuohon aikaan saanut vielä äänestääkään. Koulu oli lakkautusuhan alla oleva yksiopettajainen koulu, joka toimi pukkien päällä olevassa parakissa (näin muistelee Ritva-sisko).
Opettaja-aikanaan Anna asui koululla yksin. Opettajan asuntona oli yksi huone, joka oli niin pieni, että sinne mahtui sänky, kirjoituspöytä ja yksi tuoli. Keittiönä opettajan piti käyttää koulun keittolaa.
Annan kirje äidilleen, kun hän oli jo muuttanut työpaikkakunnalle
Honganlahti 21.8.1962
”Rakas äiti, kiitos taas kirjeestä. Ei tänne mitään kummempaa kuulu. — — Nyt olisi lämmintä vaikka kesälomalaisille. Pyhäaamuna kävin kaikessa kiireessä uimassa, kun ajattelin ettei muuta uinti-ilmaa ehkä tule. Menin siitä paikasta, jonka silloin alussa näytin uimarannakseni. Järvi oli niin kaunis! Vesi kirkasta. Eilen illalla toi Pyhäsalmen osuusliikkeen auto kirjahyllyn. Sitä kokoon naulatessa aika menikin. Nyt alkaa jo tuntua paremmalta tämä asunto, kun sain tuon hyllyn ja kaapin siinä. Se on SOK:n Pirkko-hylly tammisena (katsokaa kuvastosta). Patja ei ole suvainnut vieläkään tulla. Kuinkahan kauan vielä viipyy. Viime viikolla keskiviikkona oli johtokunnan kokous. Mukavaa väkeä olivat kaikki ja tarinoimme myöhään, klo 24 lämmitin vielä jääneen kahvin. Nyt osaan pitää öljylampussa tulta, mutta se lyhdyn näköinen Tilley on vielä salaisuus minulle. Siihen tarvitaan tenttua, eikä ole sitä vielä hankittu.
Täällä on paljon mustikoita. Eli olen poiminut, mutta en vielä säilönyt, kun ei ole kellaria. Linja-auto kuljettaa postin. Aamulla vie ja tuo iltapäivällä. Lähetin Annille sähkösanoman, kun ei muutakaan ehtinyt. Senkin aikaan saaminen oli vaikeuksien takana, kun ei ole puhelinta. Olitte varmaan hautajaisissa? Ensi pyhänähän Kälviällä on ne nuorisojuhlat. Hanna kirjoitti, että saisin hänen radionsa lainaan. Se jäi Ouluun, kun en tiennyt ottaa mukaan. Hyvin tuota näyttää pärjäävän ilman lehtiä ja radiotakin!
Syd.terv.kaikille Anna
Säilyttäkää kirjekuorta, jos haluatte. Se on leimattu Cape Canaverolissa 20.02.62, kun USA:n avaruusmies, en muista nimeä, ensimmäinen kuitenkin, oli lentänyt. Ei ollut muuta kuorta. Tänä aamunakin aurinko paistaa niin heleästi… Kesälomalaisillekin olisi ilmoja, kuten sanottu ja järvenrantaa, jos on joutilaita lähtijöitä.”
Koulurakennuksessa oli yksi luokkahuone ja eteinen. Koululla oli keskuslämmitys. Siihen kuului olennaisena osana puiden laitto hellaan keittolassa. Sähköä koululla ja asunnolla ei ollut. Saunaakaan ei ollut. Anna tutustui sittemmin lähiseudun ihmisiin sen verran, että rupesi käymään saunassa jonkun luona. Vesi koululle ja opettajan talouteen saatiin pihan kaivosta. Keittäjä kävi hakemassa keittolaan tarvittavan veden.
Siskot Ritva (nyk. Tuikka) ja Aino (nyk. Udelius) olivat kerran yhdessä Annan luona Honganlahdella käymässä. Se oli kesäkuuta, ja lukukausi oli vielä käynnissä. Pikkukoululaiset kävivät koulua, kun se toisilta jo loppui. Kulkupelinä Annalla oli polkupyörä, ei autoa. Ritva kävi kylässä toisenkin kerran: ”Menin kerran hiihtolomalla kylään. Mentiin junaan, jäätiin pois Haapajärven pikkuasemalla. Piti olla sukset mukana ja siitä hiihdettävä 10 kilometriä koululle. Oli jo pimeä. Anna tuli junalle vastaan.” Ritva oli oppikouluikäinen ja sai koulusta haettavalla todistuksella alennusta matkasta.
”Annalla oli aina monta projektia menossa. Joskus kun sinne meni kylään, hän vei outoon taloon yöksi ja lähti itse muualle. Aikanaan hän aina tuli takaisin.” Anna myös piti lauantaina koulun jälkeen pyhäkoulua koululaisille. Osallistuminen oli lapsille vapaaehtoista. ”Kerran hän hyppäsi kouluautoon ja jätti minut sinne ja sanoi, että pidä näille pyhäkoulua”, Ritva muistelee. Pyhäkoulua Ritva oli joskus ollut pitämässä mutta ei yksin eikä varsinkaan tällä tavalla ilman ennakkovaroitusta.
Tällaisen hyväksymiskirjeen Anna oli saanut kesällä 1962, kun hän haki ja tuli valituksi Honganlahdelle.
Työpaikkailmoitus:
”Maanselänlahden 1-op.koulun opettajan virka velvollisuudella opettaa joko tyttöjen tai poikien käsitöitä. Koulu toimii uudessa, keskuslämmityksellä varustetussa levytalossa lähellä järven rantaa. Opettajalla on asuntona 1 huone ja osuus koulukeittolaan. Linja-autoyhteys Pyhäsalmeen on 2 kertaa päivässä.
Os.L Pyhäsalmi, Maanselänlahti.”
Oulu 17.7.1962
”Opettaja Anna Huhtala Oulu
Kohteliaimmin ilmoitamme että olemme valinneet teidät koevuosille Maanselänlahden kansakoulun opettajan virkaan 27.6.62.
Johtokunta
Ol.Pyhäjärvellä siis. Koulussa on 6 luokkaa, noin 20 op.”
Anna Annalan (o. s. Huhtalan) kirje siskoille Vuolteelle
10.9.1963
”Kiitos kirjeenpoikasesta taas. Kuinka koulutyö on päässyt alkuun? Hyvin kai, arvelen. Täälläkin yläkoululaiset olivat tänään toisen päivänsä koulussa. Olivatpa alakoululaisetkin tänään, kun olin tilannut terveyssisaren tarkastukselle. Oli se, kuule, eri roisketta. Alakoulu istui eteisessä uuden pikku pöydän ympärillä laskien ja kirjoittaen, kun taas yläkoululaisia opetettiin luokassa.
Juuri terveyssisaren kuulotutkimusten aikana työntyi siihen vielä 8 kunnalliskodin mummua (yksi mies joukossa) marjametsästä palelluksissaan. Olin juuri antanut keittäjälle fluorimyrkkyä suuhun (se auttaa hampaiden ehjänä pysymistä). Hän ei voinut puhua ja pakeni kamariini turvaan. Kun sieltä selvisi, talutin kunnan mummut kamariini istumaan. Ei yksinkertaisesti ollut muuta paikkaa. Juuri viime hetkellä sain pelastettua mummujen takapuolen alta pois aamulla leivotut piimäkakut, jotka olivat jäähdyttelemässä sängyn päällä (vertaa täytekakku kesäkuussa).
No, hyvinhän siitä lopulta selvittiin. Lapset saivat fluoria hampailleen ja hernekeittoa mahaansa. Kunnan mummut saivat kahvia uusista alennusmyynti (helikopteri) -kupeistani ja painuivat metsään takaisin liikenevillä takeillani lisävuorattuna. Koulupäivä voi olla hauskakin, kuten huomaat.
Sirkka on aloittanut oppikoulun tänä syksynä ja täyttänyt 12v. niin kuin sinäkin. Lisää kerron joskus myöhemmin.
Voikaa potrasti Ritvan kanssa ja lukekaa ahkerasti.”
Alina hyytisen kirjeitä ja mainintoja annasta
Alina vietti miehensä Erkin kuoltua syksyllä 1961 kolme kuukautta Huhtalassa, Kälviän vuolteella. Pian kotiintulon jälkeen Huhtalan vanhin tytär Anna tuli asumaan Alinan luokse kuukaudeksi. Alina-mummolla on kirjeissään Oivalle merkintöjä opettajaksi valmistuvasta ja Pyhäsalmelta opettajan paikan saaneesta Annasta.
”Olen taas yksin. Anna lähti lauantai-iltana, hakivat Oulusta. Nuorisokokous ja pyhänä Anna pitää siellä pyhäkoulua, maanantaina alko itelleen koulu. Kovasti se oli alaansa innostunut. Luulisin siitä tulevan kunnon opettaja, hyvin se on intoa täynnä, ja mikä suurin asia on uskossa säilyny, kiitos Herralle! Mukava se oli; sitä oikeen vanhakin nuortuu, kun on nuorta seuraa
”Huhtalan Anna menee opettajaksi supistettuun kouluun Maaselänlahti, Pyhäsalmi. Menee sinne jo tällä viikolla, Aili kirjoitti. Viljo sano sen paikan olevan syrjäkylän. Silloin kun hän oli opettajana Pyhäjärvellä, niin sinne ei ollu vielä tietäkään. Sellaiseen paikkaan Anna halusikin. keväällä 1962 kahden vuoden opintojen jälkeen.”
Annan opettajanurasta kirjoitti Inkeri Tuikka
Alinan kirjeet -osion kokosi Outi Hyytinen
2023