Sukuposti

Vaarini Erkki Hyytinen oli taitava puuseppä. Hän oli kuuluisa puusaaveistaan, joita löytyi jokaisen hänen lapsiensa saunoista ja karjakeittiöistä.  Vaari ja mummo Alina asuivat Laakon talon mummunpäässä. Talosta oli purettu miltei puolet päärakennuksesta, eli nk. lautapää pois, ja heille oli tehty hirsitalon perähuoneeseen oma sisäänkäynti. Puretun lautapään tarvikkeet käytettiin kotimme rakennukseen. Lautapään kivijalan sisälle mummo perusti […]

Törmäsin sukututkimuksia tehdessäni ruotsalaisen jazz-muusikko ja dosentti Sven Bjerstedtin lähes satasivuiseen tutkielmaan, jonka otsikkona oli Who is Einar A. Swan? A Study in Jazz Age Fame and Oblivion. Ahmin tutkimuksen vajavaisesta englannintaidostani huolimatta kertaistumisella läpi. Sen lopussa on Helena Sundbergim viimeistelemä luettelo Einarin esi-isistä.  Paljastan tv-ohjelmasta poiketen heti tähän alkuun, että Einar on tehnyt ”Elämäni

Maahanmuuttokeskustelun käydessä kuumana monikaan ei muista, että Suomesta lähti siirtolaiseksi 1900-luvulla arviolta noin miljoona ihmistä. Monet heistä olivat parempaa elintasoa etsiviä nuoria miehiä. Lähtijöiden joukossa useita kymmeniä Hyytisiä. Eräs heistä oli Antti Kustaa ”Miinan Kusti” Hyytinen. Psst! Joko luit Selman ja Kustin jatkotarinan ensimmäisen osan? Löydät se alla olevasta linkistä! Sitkeät siirtolaiset, osa I Sitkeät

Elettiin vuotta 1957 Pulkkilan Laakkolassa. Maaliskuussa perheessämme oli jälleen iloinen perhetapahtuma, kun sisarusparvemme kasvoi pikkuveljellä.  Jaakko Einari oli kolmastoista lapsi. Äidillä ja isällä riitti puuhaa, ja isommat sisarukset auttoivat kotiaskareissa ja pienempien hoidossa. Einari-veli kasvoi ja kehittyi potraksi pojaksi. Sain hoitaa pikkuveljeä antamalla tuttia. Sain myös pitää häntä sylissä, kun istuin sängyllä tai tuolissa. Kantaa

Maahanmuuttokeskustelun käydessä kuumana monikaan ei muista, että Suomesta lähti siirtolaiseksi 1900-luvulla arviolta noin miljoona ihmistä. Monet heistä olivat parempaa elintasoa etsiviä nuoria miehiä. Lähtijöiden joukossa useita kymmeniä Hyytisiä. Eräs heistä oli Antti Kustaa ”Miinan Kusti” Hyytinen. Sitkeät siirtolaiset, osa I Elämä Suomessa Oli vuosi 1910, jolloin Suomi oli vielä Venäjän vallan alainen. Silloin 23-vuotias salskea

Tässä kokoelma uusia hyytismäisiä sutkauksia, joita Voitto Hyytinen on koonnut jo loppuunmyytyyn Lappajärveläisiä tarinoita ja sananparsia I ja II -kirjaan. Voiton luvalla saimme julkaista ne sukuseuramme sivuille. Muurari Matista kerrottua Matti Hyytinen sukutaulussa 327 Sukukirja osa II – Eikö sitä Äijää näy? ”Se on Oskari asia sillä lailla, että kun sinä lakkaat tietämästä, niin minä

Muistan ensimmäisen jouluni, sen täytyi olla vuonna 1915. Olen syntynyt vuonna 1911, ja muistan joulun sen takia, että vuonna 1916 muutettiin Lappajärvellä siihen Erkkilän taloon, ja jossa asuimme vuoteen 1927. Meillä kävi aina vaarin sisko Leena joulukylässä. Hän oli naimisissa Ylipäässä, ja kävi joulukestissä (sukulaisissa) samalla, kun kävi joulukirkossa. Meillä asuivat siis vaari ja mummu,

Eila, vanhin Anna ja Veikko Hyytisen viidestätoista lapsista kertoo, miten unelmat muuttuivat todeksi Olin käynyt kuusi luokkaa kansakoulua, ja halusin keskikouluun. Olin silloin 12-vuotias. Pulkkilassa ei sitä opinahjoa vielä silloin ollut, joten menin pyrkimään Haapaveden oppikouluun. Sinne oli noin 20 kilometrin matka.  Nousin linja-autoon. Kokeet olivat useamman päivän mittaiset, ja sain huoneen kokeiden ajaksi erään

Kotimäen (Pulkkilan Hyytisten) sisarustapaaminen Kiponniemessä 1.-3.10.2021 Oi sitä riemua, kun saimme jälleen nähdä toisemme Kiponniemessä lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Iloinen puheensorina täytti leirikeskuksen, kun Kotimäen (Pulkkilan Hyytisten) sisarukset puolisoineen tapasivat toisensa. Meitä oli koolla yhteensä 21 henkilöä. Matkat olivat vaihtelevan pitkiä Kuusamon ja Kuusankosken väliltä, mutta toinen toistemme näkeminen poisti matkaväsymykset. Oli ilo tulla yhteen kahden