Suojattu: Hallituksen kokouspöytäkirja 4/23
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Kolumni: Olemmeko laiskistuneet hoitamaan yhteisiä asioita?
Viime lokakuussa perheemme koki omakohtaisesti, mitä tarkoittaa sukupolvien vaihtuminen. Vain viikon välein ajasta ikuisuuteen siirtyivät tätimme Kaija Tuomaala (os. Hyytinen, s. 1930) ja isämme Antti Hyytinen (s.1936). Eino (1901-1976) ja Sanelma (os. Nyyssölä, 1901-1970) Hyytisen kahdeksasta lapsesta on elossa enää vain perheen nuorin, Pirkko Inkeri Laakso (s. 1941). Päällimmäisenä ovat tietysti suru ja kaipaus siitä, …
Kolumni: Olemmeko laiskistuneet hoitamaan yhteisiä asioita? Lue lisää »
Erkki Erkinpoika Hyytisen (1815-1858) perukirjan kertomaa
Mitä perunkirjasta voi lukea? Perukirja on mielenkiintoinen ja monipuolinen entisajan elämää valottava asiakirja. Tämä aiemmin myös kalunkirjoitukseksi kutsuttu luettelo vainajan omaisuudesta laadittiin perunkirjoituksessa, jossa olivat paikalla todistajat eli uskotut miehet ja kuolleen perilliset. Perunkirjoitus piti tehdä vuoden 1734 jälkeen sakon uhalla kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Köyhät jättivät sen kuitenkin usein tekemättä. Perukirja tarvittiin myös lesken …
Erkki Erkinpoika Hyytisen (1815-1858) perukirjan kertomaa Lue lisää »
Sukutarina: Kivi kertoo eli pähkäilyjä Hyytisyydestä
Lappajärven museon tienristeykseen on etsiytynyt kivi. Se ei ole mikä tahansa pojankoltiaisten potkittava kivenkimpale tai kouraan mahtuva heittokivi. Se on valtava, yli miehen mittainen mölliäinen, keskeltä hiukan ylöspäin hoikkeneva, parilta puolelta sileä ja yhdeltä päästään kaareva. Kivi ei ole tullut paikalleen sattumalta, vaan joku sen on siihen kuskauttanut pienen matkaa pois pellolta ihmisten pällisteltäväksi. Arvatenkin …
Sukutarina: Kivi kertoo eli pähkäilyjä Hyytisyydestä Lue lisää »
Sukutarina: Aita
Poika rakensi aitaa Oulaisten pitäjän Matkanivan kylän Annopäässä, Pyhäjoen rannalla. Viime kesänä isä oli opettanut miten ja milloin lammasaita pitää rakentaa. Poika muistaa hämärästi, että isä kuoli Oulun lääninsairaalassa viime loppiaisena. Hänet siunattiin Oulaisten kirkossa ja kuljetettiin haudattavaksi Lappajärvelle, jossa hänellä oli valmiina hautapaikka ensimmäisen vaimonsa Elvi Matildan os. Ollin s 15.3.1906 vieressä. Poika muistaa …
Hyytisen sukuseura toiminut 20 vuotta
Lappajärvistä Hyytisen sukua ryhtyi tutkimaan opettaja Eino A. Hyytinen (1901–1976) jo 1950-luvulla. Hänen mainio ”Hyytiälän kyläkuvaus” löytyy Hyytisten sukukirjan I-osasta. Paavo Erkinpoika Hyytinen (s.1936) kertoi innostuksen suvun tutkimiseen saaneen alkunsa Maatalousseurojen Keskusliiton Valtuuskunnan vuonna 1953 myöntämästä kunniataulusta, joka oli hänen kotinsa Hyytiälässä sijaitsevan Erkintuvan seinällä. Talo tunnetaan tänä päivänä Pitkäntuvan nimellä. Talon omistaa nykyisin Paavon …
Sukujuhlakuulumisia
Hyytisen sukuseuran 20-vuotisjuhlat Lappajärvellä 20.-21.8.2022 Aloitimme juhlimisen jo 20.8.2022 lauantaina, jolloin noin kolmisenkymmentä osanottajaa oli saapunut linja-autokierrokselle. Oppaanamme oli Kaija Öörni, joka esitteli monipuolisesti Lappajärveä. Ajoimme Hyytisentietä kirkolle ja jatkoimme katsomaan Lappajärven ainutlaatuista nähtävyyttä, yhden miehen rakentamaa ”maailmaa”, eli Tapio Aution ateljeeta. ITE-taiteilija itse oli meitä vastassa turkisvaatteissaan ja täytetty huuhkaja päänsä päällä. (https://www.ateljeeautio.net/) Sunnuntaiaamuna …
Kolumni: Rauha on sotaa parempi
Mitäpä vaari Vilppulassa, kyselin kolumnissani, jonka kirjoitin keväällä 2018 ilmestyneeseen Jämsän Seutu lehteen. Vaarilla tarkoitin omaa isoisääni, opettaja Eino A. Hyytistä, joka 17-vuotiaana nuorukaisena osallistui vapaussotaan Vilppulan pitäjän alueella. Onnekseni ja suureksi kasvaneen sukuhaaran onneksi Einon isä kävi hakemassa poikansa kotiin Lappajärvelle. Nimittäin Vilppulasta ja Ruovedeltä pohjalaiset siirtyivät kohti etelää ja kohti sodan pahimpia taisteluita …
Sukutarina: Havaintoja Lappajärven matkoilta
Senja-tädin hautajaiset Olin toukokuussa täyttänyt neljä vuotta, kun vanhempani muuttivat yhdeksän kersansa kanssa heinäkuussa 1927 Pulkkilaan. Vanhin oli 16-vuotias ja nuorin neljän kuukauden ikäinen. Lapsia kutsuttiin Lappajärvellä yleisesti kansan suussa kersoiksi. Kävin sen jälkeen ensimmäisen kerran syntymäpitäjässäni toukokuussa 1934. Isän sisko, Senja Savela oli kuollut, ja isä ja äiti ottivat minut mukaansa hautajaismatkalle. Matka hautajaisiin …